Have less Get more (FIN)

Carpe diem. C’est la vie. YOLO. Samaan kategoriaan uppoaa “less is more”. Yhtä ärsyttäviä kaikki. Näitä on tuputettu meille niin paljon, että vahvat mietelauseet ovat muuttuneet pelkäksi sanahelinäksi ja mustelänteiksi iholla. Tilastot maailman carpe diem-tatuoinneista luultavasti lähenevät koko Suomen väkilukua.

Siinä kohtaa, kun on nukkunut muutaman yön otsikon tekstin alla, huoneessa jossa ei kyseisen taulun lisäksi ole muuta kuin sänky, tahtomattaankin mieli ryhtyy prosessoimaan lausetta.

Yhteiskunnan kasvattina materialismin nimeen vannouteneena more is more- ajattelun omaavana on vaikea täysin ymmärtää mihin minimalistin ilo oikein perustuu. Kovasti hypetetään downsiftauksen ja hiljentymisen puolesta, mutta samaan aikaan sammumaton jano ajaa meitä haluamaan jatkuvasti lisää ja lisää. Halutaan jotain mitä ei edes tiedetä haluavan. Varjopuolena unohdetaan se kaikki mitä meillä jo on.

Jos olisin piste janalla, joiden päätepisteet olisivat minimalisti ja toisessa hamstraaja, olisin vahvasti hamstraajan puolella. Pääsin ehkä pikkusen lähemmäksi minimalistien kerhoa luopumalla reissuun lähtiessä asuntoa tyhjätessä kaikesta mitä viimeisen vuodenaikana ei ole tullut käytettyä. Tai ainakin pääsääntöisesti. Silti minimalistiseen elämäntapaan on matkaa valovuosi jos toinenkin.

Minimalistinen ajattelu ei rajoitu pelkästään omaisuuden vähyyteen vaan kaikkeen elämässä. Ajattelun mukaan onnellisuus perustuu siihen kuinka hyvin pystyy nauttimaan vähemmästä. “The secret of happiness, you see, is not found in seeking more, but in developing the capacity to enjoy less.”  Socrates. Kuulostaa ihan järkevältä letkautukselta.

 

Esimerkiksi: Dora rakastaa smoothiekulhoja ja voisi syödä niitä kokopäivän. Aina viimeisen lusikallisen jälkeen hän haluaa uuden kulhon. Dora menee maahan, joka on täynnä puoli-ilmaisia herkkukulhoja. Mahdollisuus olisi siis syödä näitä lähes taukoamatta. Jos Dora opettelee ja päättää syödä vain yhden päivässä hän nauttii jokaisesta lusikallisesta enemmän kuin tilanteessa, jossa aina edellisen jälkeen hän on tilaamassa seuraavaa.

Materiaan kohdistuva määrän vähennys kuulostaa ihan järkevältä. Vaikeinta on sisäistää tekemiseen kohdistuvaa määrän vähentämistä. Tehdä elämässä vähemmän asioita, jolloin minimalistisen ajattelun mukaan merkityksellisyys tekemiselle kasvaa. Oma polte on jatkuvasti kokea, nähdä, ja tehdä lisää uusia asioita. Kokeilla ja kokea. Mistä sitä muuten tietää mitkä ovat niitä itselle todella merkityksellisiä asioita?

 

Mitä muuta voi vähentää kuin materiaa ja tekemistä? Ajatuksia, odotuksia, ennakkoluuloja? Korvien välistä liikennettä on ehkä vaikein hallita. Negatiivisia ajatuksia, valitusta ja turhia murheita on suotavaa tietoisesti pyrkiä minimoimaan, mutta muunlainen hallinta kuulostaa jo hieman haastavalta. Harjoiteltavissa varmasti kaikki. Ehkä elämään kohdistuvat odotukset olisi kiva osata nollata. Käsitykset siitä miten tulisi elää. Tehdä valintoja ilman painostusta millaisia niiden pitäisi olla. Aion yrittää ainakin. Mutta kulhoja syön edelleen just niin monta kun mieli tekee. Koska jokainen lusikallinen on aina erilainen.

Rakkaudella, Dora

Dear english readers please use Google translate or some better translating system <3

Peace! Dora

 

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *